Kuva: Helsingin seurakuntayhtymän kuvapankki / Elina Manninen (Keksi)

Konfirmaatio

Konfirmaatio on nuoren oma juhla. Konfirmaatio antaa kastetulle kirkon jäsenelle oikeuden toimia kummina, osallistua itsenäisesti ehtoolliselle ja asettua täysi-ikäisenä ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen edellyttää rippikoulun suorittamista mutta ei konfirmaatiota.

Ilmoittautuminen vuoden 2024 on päättynyt. Lisätietoja tästä linkistä.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista, jossa kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Vanhemmilla ja läheisillä on konfirmaatiossa tilaisuus rukoilla nuoren ja hänen tulevaisuutensa puolesta yhdessä muun seurakunnan kanssa. Konfirmaatiossa Jumala siunaa ja vahvistaa nuoria sekä yksilöinä että osana seurakuntaa.

Konfirmaatioharjoitus, ryhmäkuva ja pukeutuminen albaan

Ennen konfirmaatiomessua järjestetään konfirmaatioharjoitus, jossa konfirmoitavat käyvät rippipapin kanssa läpi konfirmaatiomessun etenemisen kirkossa kuten kulkueena kulkemisen ja istumapaikat. Konfirmaatioharjoituksen yhteydessä rippikouluryhmästä otetaan ryhmäkuva. Rippikoulun ohjaajat kertovat tarkemmat tiedot ryhmäkuvan tilaamisesta.

Ennen konfirmaatiomessua konfirmoitavat pukeutuvat kirkon sakastissa pitkiin valkoisiin alboihin, jotka seurakunta lainaa konfirmaatiomessun ajaksi. Alba puetaan omien juhlavaatteiden päälle. Alban alta näkyvät kengät ja mahdollisesti myös lahkeet. Seurakunnan työntekijät auttavat alboihin pukeutumisessa.

Konfirmaatiomessu

Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntain messun, eli ehtoollisjumalanpalveluksen, yhteydessä tai omana messunaan toisena ajankohtana. Konfirmaatiomessun etenemiseen voi tutusta virsikirjan liiteosasta tai Kirkollisten toimitusten kirjasta. Konfirmaatiomessu kestää yhdestä kahteen tuntiin.

Konfirmaatiomessun alussa pappi ja messuvieraat tervehtivät toisiaan vuorotervehdyksenä, jota seuraa yhteinen synnintunnustus ja syntien anteeksi julistaminen. Tämän jälkeen luetaan Raamattua ja lauletaan yhdessä. Konfirmaatiomessun saarnassa kerrotaan yleensä kuulumisia ja kokemuksia rippikoulusta.

Konfirmaatio-osuuteen kuuluu muun muassa uskon tunnustaminen, siunaus ja esirukous. Rippikoululaiset ja messuvieraat liittyvät yhteiseen uskontunnustukseen. Lopuksi konfirmoitavat siunataan. Kummi tai muu nuoren läheinen on tavallisesti mukana siunaamassa konfirmoitavaa. Usein rippikouluryhmä esittää harjoittelemansa laulun. Konfirmaatio päättyy ehtoolliseen, johon konfirmoidut rippikoululaiset osallistuvat ensimmäisenä.

Rippikoulutodistukset ja onnittelut

Konfirmaatiomessun jälkeen jaetaan rippikoulutodistukset, ja rippikouluryhmän isoset onnittelevat konfirmoituja. Läheiset onnittelevat nuortaan kirkon ulkopuolella, jossa on tapana antaa konfirmoidulle kukkia. Muut lahjat annetaan nuoren omassa juhlatilaisuudessa.

Rippijuhla

Monet tiloistamme soveltuvat rippijuhlien järjestämiseen. Veloitamme rippijuhlista 200 euroa / neljä tuntia. Katso tarkemmat tiedot tiloista Kirkot ja tilat -osiosta.

 

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen

Rippikoulu on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Rippikoulu edeltää rippijuhlia