Uutislistaukseen

Kaksituhatta kaksikymmentäkaksi joulua

Joka uskaltautuu määrittelemään joulun syvimmän merkityksen, valmistakoon hyvän puolustuksen. Sellaisen, joka ottaa huomioon yllä olevan otsikon mittakaavan. Kun jokin on niin iällistä ja vastaansanomattoman pitkävaikutteista kuin joulu, koskee määritelmiä sama kuin minkä tiedämme Herran itsensä teoista: ”Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa” (Joh. 21: 25)

Hieman yllättäen joulun alkuperäinen tunnelma on kuitenkin tavoitettavissa vastaansanomattomalla tarkkuudella: kaikki tapahtunut oli täydellistä yllätystä. 

Perinteisen jouluevankeliumin tallettanut Luukas aloittaa todistuksensa sanoin, joiden pienuus katoaa myöhemmin elettävien tunteiden suuruuteen: 
”Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.” (Luuk. 1: 3-4 KR38)

Joulun viettoon liittyy loputon määrä tunteita, joista lähes kaikki ovat jollain tavalla alkuun katsovia. Kaipaamme lapsuuden kärsivällistä viattomuutta. Niin voimakkaasti tunnettua joulun taikaa, että yksi päivä riitti koko vuoden kohokohdaksi. Muistelemme edeltä menneiden sukupolvien suuruutta. Sitä lyhyttä hetkeä, kun yhteen joulupöytään istui kerran neljä sukupolvea. 

Joulu on, tavalla ja toisella, edessä olevia lahjatoiveita kerran kokemiemme muistoissa.
Tässä tulemme joulun alkuperäiseen yllättävyyteen. Raamattu kertoo Jeesuksen aikuisena suorittaman tehtävän tulleen ja tapahtuneen tekona, jota emme osanneet kaivata tai aavistaa (Room. 5: 8). Tänään, kahdentuhannen kahdenkymmenkahden joulun jälkeen, emme aina ole varmoja, mihin toivomme asettaa. Eteenpäin katsoen on vaikea olla aavistamatta jonkinlaista ristiä - taaksepäin katsoen on vaikea olla kokematta haikeutta. 

Elämä onkin kuin Jumala itse: se mikä pääsiäisenä on hämmentävintä, on jouluna kaikkein helpointa ymmärtää.   

Ystävä, Sinä, joka näitä luet monine mietteinesi. Kaiken elämän keskus on Jeesus. Kun tämä on kaikkein vaikeinta, tiedä kenet sait lahjaksi, vaikket tiennyt edes toivoa. Samoin on niin, että tiedämme elämän suurimman syvyyden löytyvän jouluyön kaiken alkuun palauttavasta yksinkertaisuudesta:
”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.” (Jaak. 1: 17 KR38)

 

Siunattua ja onnellista Jeesuksen syntymäjuhlaa, 
Henrik Wikström
vt. kirkkoherra
 

20.12.2022 08.00